Kauhuissani kurkkaan edellisen postauksen päivämäärää...PÄÄSIÄINEN??

Toisaalta tuohan todistaa, että minulla on elämää netin ulkopuolellakin, eikös näin? Laiskuudestahan ei todellakaan ole kyse, mutta kevät ja kesä ovat olleet niin täynnä kaikkea mielenkiintoista ja mukaansavievää, että itsensä purkaminen on jäänyt vähemmälle.

Nyt irtisanomisen jälkeinen energiabuusti alkaa tasaantua ja koska päivittäistä "juoruilu"/avautumiskiintiötä ei tunnu saavan täyteen näissä maisemissa, niin ehkäpä alan aktiivisemmin purkaa päätäni taas tännekin.

Edellsestä kommentista avautuu ENSIMMÄINEN työttömyydestä löytämäni huono puoli: aikaisemmin sai kiireisenkin työpäivän aikana monta sosiaalista kontaktia ja juttuseuraa riitti, kaikki  kohdalle sattuneet hauskat ja vähemmän hauskat jutut sai jaettua työkavereiden kanssa hetisiltään niiden tapahduttua tai viimeistään kahvitauolla.

Nyt tuota ympäröivää ihmisjoukkoa ei ole ja oma mies tekee duuniaan kotosalla niin keskittyneenä, että saisin vaikka seitsemän hunnun tanssin heittää sen työpöydällä, eikä ilmekään värähtäisi. Teinien kanssa kommunikointi ei taas kauhean laaja-alaista ole sekään: "mitä ruokaa" "ei oo miun vuoro tyhjentää astianpesukonetta", "missä miun kengät" jne .

Säät ovat onneksi suosineet ja niinpä päiväni ovat enimmäkseen kuluneet pihamaalla, onneksi puutarhassa riittää nyppimistä ja kuoputtamista tauotta, jos siltä tuntuu. Ja onhan siellä myös yksi siili ja kaksi oravaa, joiden kanssa voin keskustella pitkiäkin toveja ;)