Heräsin tänään jo ennen kuutta, mutta pirteänä kuin peipponen, joten nousin ja aloin nautiskella avautuvasta aamusta.

En oikein tiedä miten pitäisi asennoitua tähän kiireettömään aamuun - olen lomalla, mutta loma on seurausta yt-neuvotteluista ja siis irtisanomisesta.

Kävin eilen työpaikalla hoitelemassa byrokratiaa ja jotenkin tunsin piston omassatunnossani, kun julkisesti ja suureen ääneen iloitsin siitä, että minut ulkoistettiin talosta. Meitä lähti monta muutakin ja useimmille taisi viesti olla ikävä ja ahdistava asia.
Mutta koska itse olin kuluneen vuoden aikana moneen otteeseen kotona puolison kanssa pohdiskellut, kauanko pitää jaksaa työuupumista, pahaa mieltä ja toivottomuutta, ennenkuin itsensä irtirepäisee, oli irtisanominen minulle helpotus.
Lomapäiviä on rutkalti käyttämättä, joten yhtään päivää varsinaisia töitä ei tarvitse tehdä ennen virallista työsuhteen loppumispäivää.

Päiväni siis saavat avautua aurinkoisina ja ahdistusvapaina!